ÄITIENPÄIVÄ 2007

Evakkotytön kotiinpaluu

Lehmät tallustivat asemaa kohti Jouluaattona Heinjoen Kääntymän kylästä 1939. Lehmien Käännöstoimiston mukaan keskustelu meni näin: ” Ihan tuntuisi, kuin olisi joulu, kun apeannoksetkin olivat suuremmat.”, johon toinen: ”Mutta miksi ihmeessä meidät lämpimästä läävästä tänne tielle ajettiin, kun muut jäivät sinne, ja kuulin tytönkin sanovan että pakkasta on 40 astetta, eikä lehmiä sellaiseen voi ajaa!”

Silmäillessään kotitalonsa avaraa pirttiä, 19-vuotias tyttö valmistautui asemalle lähtöön, ja ajatteli: ”...näinköhä tätä konsaan ennää näkköö…”.

Pirtissä vanhemmat keskustelivat huhusta Uuraalle tehdystä maihinnoususta, joka osoittautui perättömäksi. Kuitenkin ”aavetykin”, Perkjärvelle sijoitetun kaukotykin, osumat Viipurin keskustassa olivat todellisia kaakosta kuuluvan muunkin jylyn myötä. Isä-herastuomarin rukoushetken jälkeen tyttö hyvästeli perheensä, otti laukkunsa, kävi katsomassa vielä läävään jääneet lehmät ja hyppäsi rekeen.

Juna saavutti Kouvolan monien pommitusten jälkeenkin ehjänä, vaikka matkustajat saivat tehdä matkalla monta syöksyä metsään. Asemalla myös tytönkin härkävaunun kohdalle tuli eläinlääkäri, joka ilmoitti kaikista vaunuista teurastettavan osan lehmistä. Vaunun ovelta tuli kuitenkin jämäkkä toteamus: ”Jos yhenkii viettä, nii viekää miutkii!”. Tarkastaja jatkoi matkaa todeten seuralaisilleen: ”Olipas topakka tyttö!”

Paradoksaalista oli sitten Helsingin liepeille, Hämeenkylään saatettujen valiolehmien kohtalo, kun puolet kuoli kohta punatautiin.

Siitä mitä tapahtui, kun 22-vuotias evakkotyttö 1942 palasi ensimmäisten 90.000 joukossa takaisin kotiseudulleen, olisi ainakin yhden kirjan verran aineksia.

***********************

Siitä yli 60 vuotta kertyi kirjamateriaalia, kunnes aivoinfarkti tyhjensi ”muistilevyn”. Millenium avasi puhtaan lehden, johon ei tullutkaan enää tähän päivään liittyviä merkintöjä. Yhdeksännen vuosikymmenen vaelluksen jälkeen evakkotytön mielisanontoja olivat: ”Torstai o toivoo täynnä” ja ” Mitä se Jumalakkii oikee aatteloo, ku miut on tän unehuttant?”

Vuodenvaihteessa 2007 havaittu aivokasvain lähti ripeästi toimimaan, hukaten puhekyvyn ja osan motoriikkaa. Palvelutalosta siirtyminen vanhainkotiin antoi hyvän hoidon, mutta siellä riehunut Noro-virus vei viimeiset voimat, ja tuli se viimeinen ”toivon torstai”.

Kiirastorstaina rauhaisaan uneen nukkunut sai siirtyä pitkän matkan tehtyään viimeiseen Isän kotiin.

Kukkavihon teksti haudalla kertoo tilanteen:

Oli askel jo kauan verkkaisaa
se kaipuuta levon kertoi.
Sinä lähdit hiljaa luotamme pois,
kuin kynttilä sammunut ois.



Jeesus sanoo: Minun Isäni kodissa on monta huonetta - enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.

Ilmestyskirja vielä vahvistaa:… ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.".

******************************

Kun kauppamies nyt katsoo tätä päivää edesmenneen sukupolven silmin, niin kysymys kuuluu: Miten nämä nyt elävät sukupolvet selviäisivät sodanaikaisesta ajasta saatikka sitten siirtokarjalaisten elämäntilanteesta?

Nykyisin, jos joku katsoo pahasti, tai työpaikalla on vaikeuksia, puhumattakaan parisuhteesta, niin pulloon tai pilleripurkkiin tarttuminen on heti vaihtoehtona!

Sitten, jos joku turvautuu uskoon ja rukoukseen, niin heti löytyvät "maailmantietäjät", joiden mielestä nämä ihmiset pitäisi sulkea laitokseen niiden mukana, jotka pitävät Raamattua elämänsä ohjenuorana.

Tänä päivänä, jos koskaan, kirkollamme on "sadan taalan tilaus" ihmisten henkisessä tilassa auttamiseksi. Kuitenkin näyttää, että "lillukanvarret" ovat tärkeämpiä, kuin tositoimet!

Kauppamies katsoo tätä tilannetta hieman surumielisenä, mutta ei toivottomana, jatkaen neljännesvuosisadan kestänyttä vaellustaan kutsuttuna kristittynä.

Jos jokainen meistä toimisi "Andreas menetelmällä", niin Ylhäällä hymyiltäisiin hyväksyvästi.
Kysytkö mikä tämä menetelmä on: Andreas kutsui vain yhden seuraamaan Jeesusta, Pietarin!

Ei ole sinun ongelmasi tietää, mihin sen ihmisen tie johtaa, jos vain sinä haluat hänet kutsua.

TOIVOSSA ELÄVIN TERVEISIN

Kauppamies

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunnan tulevaisuus