Tuomasmessun SAARNA 9.9.2012




Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi,
olkoon meidän kanssamme,
kun nyt nousemme kuulemaan tämän sunnuntain evankeliumitekstiä

Matteuksen evankeliumin luvusta 11:                

Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:
    »Minä ylistän sinua, Isä,
taivaan ja maan Herra,
siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta,
mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille.

Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.
    Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä
eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se,
 jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

    Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.
Minä annan teille levon.

Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä.
 Näin teidän sielunne löytää levon.
Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.

Tämä on pyhä evankeliumi     



Tämän päivän aihe Kiitollisuus – mahtaako sitä löytyä tästä nykypäivän ”valituksen-ajasta”?

Omalta kohdaltani olen erityisen kiitollinen siitä, että te kaikki olette tänään täällä Tuomasmessun lisäksi juhlistamassa muutaman päivän takaista 67-vuotispäivääni, sekä vaimokullan kanssa yhteen laskien vietettyjä 125-vuotispäiviämme.

Ystävien ja nuorisomme järjestämät yllärijuhlat aikaansaivat oikein kiitollisuuden korkeaveisun!

Mutta…..
Kaikkein suurin kiitosaiheeni tänään on siitä, että tänä syksynä tulee 30 vuotta, kun sain antaa elämäni Herramme Jeesuksen Kristuksen käsiin!

Mainitsin tässä kerran eräälle kaverilleni, että olen ollut 30 vuotta Herran tiellä, niin eikös tämä koiranleuka todennut:
Etkös’ vois’ siirtyä vähän syrjään, että Herra pääsisi kulkemaan!

Tähän ajanjaksoon on mahtunut niin monenlaisia elämänjaksoja, että ette edes pysty kuvittelemaan, mutta tässä nyt kuitenkin seison teidän edessänne.

Miltä sinusta tuntuisi seisoa tässä minun paikallani?

Vastauksia varmaankin olisi väliltä:
Mikäs siinä - tai ei sitten ikinä!

Voin kertoa teille salaisuuden:
Nuorena kauppamiehenä, jos jouduin selittämään jotain yli kahdelle ihmiselle, niin puna nousi niskasta poskille, kieli oli lehmältä lainassa ja henki kulki vain hetkittäin!

Kun olin aika nuorena perustanut ensimmäisen yrityksen, niin johtajakoulutuksessa sain ohjeen tähän ongelmaani:
Tee sitä mitä pelkäät, niin kauan ettet enää pelkää.

Nyt tämän hengellisen elämän aikana on helpompaa, kun aina voin pyytää Pyhän hengen apua, kun oikein pelottaa.

Sinäkin voit lähteä liikkeelle, jos haluat.
Jumalan valtakunnan työssä on monenlaisia tehtäviä. Ei tarvitse heti havitella tv-saarnaajaksi.

Ja jos epäröit, niin tästä pääsemmekin päivän evankeliumitekstiin, jossa Jeesus sanoo:

Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.

Jos tähän tekisi vertauksen, niin omassa voimassani kantaisin kiviä muovipussit molemmissa käsissä, mutta Hänen antamansa kuorma olisi hyvälaatuinen rinkka täynnä kaasuilmapalloja!

Joskus olen huomannut ottaneeni oma tyhmyyttäni ”ylikuormia” näissäkin jutuissa, mutta usein on käynyt niin, että tälläkin painoluokalla kuormaa kantaessa jalat ovat vain hiponeet maata.

Huomaan, että ajanpuutteen takia tässä maallikkosaarnaaja asiassa joudun toimimaan nykypäivän uutistenlukijan tavoin, eli pyytämään, että jos aihepiiri kiinnostaa, niin katsotte nettistä vaikka kauppamies.fi, siellä on linkkejä kaikkiin juttuihini.
Kirkkosanomathan aivan hienosti referoivat tämän asian.

Sitten pääsemmekin tämän messun otsikkoaiheeseen:

Miten mies jaksaa?

Taisin nimeä päätettäessä todeta jollekin, että riittäisiköhän viikonloppuseminaari tämän aiheen käsittelyyn?

Jospa saisimme aikaiseksi Pirkan Miestyö yhdistyksen ja ensi keväälle Tampereen Miestenpäivät, niin voisimme porautua vähän syvemmälle tähän Miehen agendaan, niin kuin hienosti sanotaan.

Ohittaen nyt kuitenkin erilaiset taivaita halkovat yleistykset, otan tähän pari käytännön ohjetta meille miehille.

Ettei nyt kukaan luulisi, että nämä ohjeet ovat kauppamiehen omaa keksintöä, niin täytyy teille kertoa, että olemme vaimoni kanssa saaneet aikanaan toimia pari vuosikymmentä Namikan avioliittoleireillä, ja ohjeet ovat sieltä peräisin.

Ensiksikin miehen asema isänä.

Saara Kinnunen, joka muuten tällä hetkellä puhuu Finlaysonin kirkossa, sanoi aikanaan, että tuleva suhde teini-ikäiseen lapseen luodaan 7-12 vuotiaana.
Nykymaailma on mennyt niin kovaa, että sanoisin nyt, että 5-10 ikävuoden aikana rakennettu yhdessäolo- ja rakkaus-suhde  on se, joka kantaa sinne teini-ikään.

Silloin rakennetaan ne juuret, joiden voimalla lapselle kasvavat siivet lentää maailmaan.

Isästä syntyy myös lapsen tulevaisuuden  Jumalakuva.

Tämän suhteen sinä jaksat rakentaa,
jos itse istut Taivaallisen Isämme polvella.
Hän tietää sinun kipusi, ja Hän haluaa kantaa sinua tässä tärkeässä tehtävässä.

Näitä asioita en sano nyt ”päivystävänä dosenttina”, vaan poikana, joka ei aikanaan koskaan saanut istua isän sylissä ja myös aikuisiällä itsemurhan tehneen pojan isänä!

Sitten tulemme toiseen
”täystyöllisyys-kenttään”:

Miehen asema puolisona.

Suuresta ohjeläjästä tuli esille yksi, joka on aina täysin takuuvarma.

Kuvitellaanpa tilanne, että juuri kun olet löytänyt Aamulehdestä mielenkiintoisen artikkelin, Urheiluruutu on alkamassa tai olit ajatellut lähteä lenkille, niin vaimosi sanoo:
”Kuule, haluaisin puhua sinulle yhdestä asiasta”

Mitä jos nyt unohdetaan normaali toimintamallisi, ja tekisitkin näin:

Katso silmiin, kuuntele ja ymmärrä!

Omalta kohdaltani tämän ohjeen takuu on usein päättynyt siihen kun minuutin kuuntelun jälkeen olen esittänyt ratkaisumallin vaimoni kertomaan asiaan!

Tämä johtunee siitä, että yritysmaailmassa yli 5 vuosikymmentä toimineena, olen sisäistänyt  ”ratkaisukeskeisen ongelmankäsittelyn” mallin, joka tähän tilanteeseen ei sovi sitten ollenkaan.

En ole ymmärtänyt, että rakkaani tarve on pääasiassa kertoa minulle tunteistaan, ja ”kelata” kyseistä asiaa kaikilta puolilta.

Joten kuuntele sinä hermosi halliten, ja korkeintaan ”ahaa” , ”niinkö” ja ”kerro lisää” tyyppisillä sanoilla ilmaiset olevasi hereillä!

Sitten kun koko paine on purettu, niin hän kyllä kysyy sinun mielipiteesi tai ratkaisumallisi asiaan.

Senjälkeen olettekin valmiita tekemään yhteisen päätöksen, jos sitä tarvitaan.

Muutenkin pyrkikää aina tekemään yhteisiä päätöksiä.

Kun nyt elämme tällaisessa ”tasa-arvomaailmassa”, niin vaimot tietysti kysyvät eikö heille ole mitään ohjetta!

No, olkoon menneeksi, kun jätän kertomatta, että tästä on hyötyä myös miehille.

Ohje on:

Pyydä apua ajoissa!

Usein kuulen sanottavan, että pitkään avioliitossa olleet tietävät toistensa ajatukset.

Se on siis aivan puppua, ja poikkeukset vain vahvistavat sen virheellisyyden.

Olen myös usein kuullut vaimojen sanovan, että vaikka kuinka monta kertaa olen antanut ymmärtää, että se ja se asia pitäisi tehdä, niin mies ei korvaansa lotkauta!

Jos vaimo kuvittelee olevansa ajatustenlukija, niin mies ei ainakaan ole!
Ja näin syntyy painetta säiliöön, ja ottoja rakkauspankista.

Nyt voit ajoissa kertoa toiveesi ja aikataulu-ajatuksesi, kun tiedät, että miehesi nyt haluaa erityisesti kuunnella sinua.

Jos puolisosi ei ole mukana, niin voit kertoa tämän, ja sanoa, että näin Seppo käski tehdä!

Ei muuten ainakaan kannata lukea Naamakirjassa näkemääni huoneentaulua:
Mies kyllä tekee kaiken minkä lupaa, ei kannata kysellä joka kuudes kuukausi!

Jospa nyt siirryttäisiin tästä ”henkien taistelusta” hengelliselle tasolle.

Jos tulit tänään kirkkoon hieman kumarassa, kantaen elämän moninaisia taakkoja, aivan kuin niitä mainitsemiani kivipusseja, niin nyt sinulla on mahdollisuus jättää ne sinne penkin alle, uskoen oikeasti tämän päivän evankeliumista Jeesuksen  sanat:

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.
Minä annan teille levon.

Jos et siltikään jaksa nostaa päätäsi, niin ei se mitään, jatkamme äsken kuullusta Nehemiasta:

 Älkää siis olko murheellisia, vaan iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne.

Siis … sillä Herra on sinun voimasi.
Hän oikaisee sinun selkäsi, ja Hän nostaa sinun pääsi ja Hän vie sinua eteenpäin.

Mitkään ne sinun ulkopuolellasi olevat asiat jotka tullessasi sinua painoivat, eivät ole muuttuneet!

Mutta sinä voit antaa Herralle luvan muuttaa itseäsi.

Hän on luvannut antaa sinulle levon,
Hän on luvannut olla sinun voimasi,
ja viimeksi Hän sanoo Tessalonikalaiskirjeessä:

Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.

Eli:

Hän, joka sinua kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.

Jos ensiviikolla et muista mitään tästä puheesta, ja pääsi painuu taas kumaraan, ja muuten, me kaikkihan tiedämme, kuka sinun päätäsi yrittää painaa, niin muista silloin, että olimme koolla kiitollisuuden merkeissä, ja harvat parantuneet tulivat takaisin kiittämään Jeesusta.

Muista silloin kaikki nämä lupaukset, joita hän on sinulle tehnyt, ja jotka Hän on luvannut myös pitää.

Aamen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunnan tulevaisuus