SAARNA Aleksanterin kirkko 30.6.2013

Apostolien päivä



Herran palveluksessa



Jumalan rauha,
joka on kaikkea ymmärrystä ylempi,
olkoon meidän kanssamme,
kun nyt nousemme kuulemaan tämän sunnuntain evankeliumitekstiä Luukkaan evankeliumin viidennen luvun alusta:



Kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Gennesaretinjärven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, hän näki rannassa kaksi venettä.
Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan.
Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi.
Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen.
 Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille:
"Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne."
Tähän Simon vastasi:
"Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket."
Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät.
He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun.
Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota.
Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi:
"Mene pois minun luotani, Herra!
Minä olen syntinen mies."
Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden,
samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita.
Mutta Jeesus sanoi hänelle:
"Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.
" He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta.


Haluaisitko sinä lähteä seuraamaan Jeesusta?

Monesti meillä saattaisikin olla halu, mutta emme oikein tiedä, miten se nykypäivänä oikein tapahtuisi?

Palataanpa siihen tämän puheen lopulla, mutta poiketaan ensin tuohon ensimmäiseen lukukappaleeseen, jossa Herra sanoo Abramille:
”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua”.

Koska olen saanut viime vuosikymmenellä touhuta hieman näiden ”messiaanisten juutalaisten” kanssa, niin olen kovasti ihmetellyt Suomessa käytävää keskustelua, ettei Israelia tarvitsisi enää siunata.

Ymmärrän kyllä, että siellä on täysin maallinen hallitus, ja 70 prosentilla kansasta ei ole minkäänlaisia ”jumala- käsityksiä”!

Kuitenkin siitä kansasta tulee jäämään jäännös, jonka myötä tuon 1.Mooseksen kirjan sanat:

”…ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."
tulevat olemaan totta tänäkin päivänä!

Joten muistakaamme rukouksissamme Israelia!


Jos muuten haluat nopeasti kerrata Israelin vaiheita, niin lue Apostolin tekojen 7:s luku, jossa Stefanus julkituo koko Israelin historian ennen kuolemaansa ensimmäisenä marttyyrina.


Apostolien päivää on vietetty jo varhain keskiajalla Pietarin ja Paavalin päivänä heidän marttyyrikuolemansa muistoksi.
Heidät surmattiin perimätiedon mukaan Roomassa keisari Neron toimeenpanemissa vainoissa vuonna 67.

Katsotaanpa sitten, miten nämä tämän evankeliumitekstin kutsun saaneet ottivat sitten vastaan?

Pietarin kohtalon muistamme, kun kova kallio murtui kieltämiseen, ja Jeesuksen anteeksiantoon.

Koska kaikki muut Apostolit olivat toimineet Jeesuksen kanssa, mutta Paavali oli kohdannut Hänet vain ilmestyksessä, niin hän piti itseään Korinttolaiskirjeen 15 luvun mukaan muita vähäisempänä sanoen näin:

8.Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt.
9.Olenhan apostoleista vähäisin enkä edes ansaitse apostolin nimeä, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.

Kuitenkin Paavalin toiminta Hengen johdatuksessa oli avain Evankeliumin leviämiselle.

Uusi Testamentti olisi varsin köyhä, jo sieltä puuttuisivat Paavalin 13 kirjettä.
Ne ovat Raamatussa pituusjärjestyksessä, ja kun nyt olen saanut uutta Raamattu kansalle käännöksen Raamattuani täyttää ja tutkailla, niin näiden kirjeiden kohdalla on ollut ilo viipyä.

Pääosinhan nämä kirjeet on kirjoitettu ennen evankeliumeja.

Ennen suosittelin lukemaan ensin Roomalaiskirjeen ja sitten kirjeen Efesolaisille, mutta nyt sanoisin, että sinun kannatta lukea ne kaikki peräkkäin, käyttäen jotain tietoteosta tai nettiä apuna kirjeiden sanoman ja ajoituksen selvittämiseksi!

Tähän yksi varoituksen sana:
Kun tutkitte, niin älkää jääkö kiinni väittelyihin kirjoittajista ja tyylilajeista, sanoma on kuitenkin se tärkein:
…ETTÄ JEESUS KRISTUS ON MEIDÄN LUNASTAJAMME!

Vertailtaessa eri kirjoittavia apostoleja, niin voidaan todeta, että:

Paavali oli USKON APOSTOLI ja halusi aina vahvistaa, että OTTAKAA EVANKELIUMI VASTAAN.

Pietari oli TOIVON ja Johannes RAKKAUDEN apostoli.

Sitten Jaakobin sanoma oli:
VIEKÄÄ EVANKELIUMI ETEENPÄIN!

Yhtenevät, ELI SYNOPTISET  evankeliumikirjoittajat taas kertovat, mitä Jeesus teki täällä maanpäällä toimiessaan.

Näillä ajatuksilla haluaisin houkutella sinua Raamatun säännölliseksi lukijaksi ja näkemään "Kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askelet!" !


Palaamme sitten alun evankeliumitekstin jälkeen esittämääni kysymykseen:

Haluaisitko sinä lähteä seuraamaan Jeesusta?

Evankeliumitekstistä voimme nähdä, ettei kutsuttujen teologinen tietämys, tai koulutustaso olleet kutsumisen perustana, joten miksi et sinäkin?

Itse olen saanut kulkea tällä ”Herran tiellä” jo yli kolme vuosikymmentä, monenlaisten mutkien kautta!

Täällä on varmasti monia, jotka ovat myös kulkeneet tätä tietä jo pitkään, mutta seuraavaksi haluaisin puhua juuri sinulle, joka olet ”pähkäillyt” tämän asian kanssa.
Jeesuksen seuraajaksi lähteminen on
loppujenlopuksi hyvin yksinkertainen asia.

Jos huomasit, niin jo alkurukouksessa sinun puolestasi rukoiltiin: Tee meistä seuraajiasi ja kutsu tehtäviin, jotka olet meille tarkoittanut. Varusta meidät voimallasi ja lisää uskoa,
niin ettei pelko eikä oma heikkoutemme olisi esteenä kuuliaisuudelle
.

Olet saanut äsken tunnustaa yhteisesti syntisi, joten sinun ei tarvitse muuta, kuin sanoa Jeesukselle:

” Uskon, että olet kuollut ristillä minun syntieni vuoksi, ja haluan ottaa sinut vastaan henkilökohtaiseksi Vapahtajakseni!”

Sen jälkeen voit vain jäädä odottamaan mitä ihmeitä Pyhä Henki haluaa sinun kohdallasi tehdä.

Tässä kohdassa on kuitenkin hyvä muistaa, että nykyisen ajan
 ”mulle, kaikki, heti” toimintamalli ei välttämättä onnistu, vaan Hänellä on oma aikataulunsa sinunkin kohdallasi!

Saat kuitenkin uskoa, että kun Jumala vapauttaa meidät Kristuksen veren kautta, se työ on todellinen ja täydellinen.

Saamme todella jättää menneisyyden taaksemme, ja kulkea sitä polkua, jonka Jumala on meille kullekin valmistanut.

Kun olet jo ensimmäisenä tehtävänäsi oppinut kunnioittamaan Jumalaa, niin seuraava ohje on Matteuksen evankeliumin 22 luvun ”kuningaskäskyssä”:

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Jos kuitenkin epäröit, niin muista Roomalaiskirjeen  5:5. sanat:

”Rakkaus vuodatetaan meidän sydämiimme.”

Silloin kun lähimmäisemme kertoo vaikeuksiaan, niin usein kuulemme yleis-sanonnan ”Kyllä Jumala auttaa”,
mutta Hän tarvitsee siihen meitä uskoviaan käsikseen, jaloikseen, silmikseen ja korvikseen, sekä syliksi ja käsivarreksi horjuvalle.

Hän tarvitsee meitä kulkemaan lähimmäisemme rinnalla ja olemaan heidän kanssaan, jotka kärsivät.

Saamme olla Kristuksen ruumiin jäseniä, joilla kullakin on oma tehtävänsä.

Mennäänpä tässä lopuksi yhteen arkiseen asiaan lähimmäisemme kanssa keskustellessa.

Erimielisyyttä aiheuttaneessa keskustelussamme saatamme ajatella tai jopa sanoa lähimmäisellemme helposti
vaikka näin pohjalaiseen tapaan:
”Moon oikias, soot vääräs!

Jos me kuitenkin haluamme vähääkään rakastaa lähimmäistämme, niin olisiko mitenkään mahdollista, että ottaisimme selvää, mikä on hänen toisenlaisen mielipiteensä peruste.

Otetaanpa tässä usein käyttämäni harjoitus palloesimerkin avulla:

Kuvitellaan tähän meidän väliimme iso muovipallo.
Mehän tiedämme, että pallo tehdään liittämällä kaksi puolipalloa yhteen.
Nyt tämä pallo on siitä erikoinen,
että teille päin oleva puolikas on musta,
ja minulle päin valkoinen.

Millaisen keskustelun ajattelet syntyvän pallon väristä?

Sinä saattaisit sanoa vieressä istuvalle:
-          Onkohan tuo Seppo joku poliitikko, kun se yrittää vääntää mustankin valkoiseksi?

Minä taas ajattelen mielessäni:
-          Ei oo noillakaan kaikki muumit laaksossa, kun valkoinenkin muuttuu mustaksi!

Jos nyt sitten sovitaan, että kauppamies olisi se jääräpää, joka pysyy tiukasti kannassaan, eikä suostu ottamaan askeltakaan sinne toiselle puolelle.

Jos muuten kysytte vaimokullalta, niin hän saattaa todistaa, että ”näinhän se aina tekee”.

Jos sinä kuitenkin voisit olla se ihminen joka osoittaisit rakkauttasi, ja siirtyisit muutaman askeleen minun puolelleni, niin näkisit todella, mistä tässä on kysymys!

-          Sitten voisimme yhdessä nauraa koko tilanteelle, mutta sinulla olisi tosi hyvä mieli asian ratkaisemisesta.

Tulkoon tämä pallo sinun mieleesi, kun seuraavan kerran olet jonkun kanssa ”napit vastakkain!”

Jos sitten kuitenkin tuleekin tilanne, jossa oikeasti joutuisimme myöntämään olevamme väärässä, niin eikö vain helposti lipsahda jatkoksi:
…mutta kun….,
ja sittenhän niitä syyllisiä löytyy!

Eihän tämä vastuunsiirto ole edes mikään uusi juttu, siitä tässä esimerkki ihmiskunnan alusta, kun kaveri sanoo:

”…mää mitään omppuja oo ottanu,
mutt se eukko, jonka mulle järkkäsit,
se otti, ja söikin niitä, ja sitte se syötti niitä viä mullekkin!”

Jumalan syyksi emme toivottavasti kovin usein virheitämme laita, mutta tämä on kyllä hyvä muistaa!



Perustukoon siis sinun seuraava yhteydenottosi lähimmäiseesi seuraavan rukouksen mukaisesti
:
Anna meille armahtavainen mieli, ettemme kulkisi kenenkään apua tarvitsevan ohi.

Filippiläiskirjeen alusta me saamme vielä lukea tämä luottamusta herättävä Paavalin toiveen:

Minä luotan siihen, että Jumala,
joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.

Ja Paavali vielä vahvistaa sen Tessalonikalaiskirjeessä:

Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.


Tässä toivossa me saamme nyt nousta tunnustamaan yhteisen, kristillisen uskomme:

Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,

ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,

meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,

astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän,  Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seurakunnan tulevaisuus